Yhdysvaltojen presidentin valinta vaikuttaa Suomeen

Mielenkiintoista oli seurata reaaliajassa Yhdysvaltojen vaalilaskentaa. Seurasin tietokoneella BBC:n Yhdysvaltojen kartan avulla koko maan ja osavaltojen vaalien: pressan, senaatin, edustajahuoneen tulosten saamista. Kännykkäradion napin kautta kuuntelin Yhdysvaltojen radioasemaa sekä Ylen radiota. Siinä oli infoa kerrakseen. Mutta erittäin kivaa!

Muuten veljeni perhe äänesti Virginissa Obamaa. Muutaman vuoden takainen laki mahdollistaa Suomen kansalaiselle toisenkin maan kansalaisuuden ja veljeni perheenjäsenillä on nyt myös Yhdysvaltojen kansalaisuus. Innostavaa on ollut seurata läheltä, miten politiikassakin on mahdollista saavuttaa aluksi mahdottomalta näyttävä erinomainen tulos tavallisille ihmisille. Obama sanoi muistini mukaan voittopuheessaan mm. voitto ei vielä sinänsä muuta mitään, mutta hän tulee jatkossa tekemään kaikensa muutoksen hyväksi.

Yhdysvaltojen presidentin vaaleilla on suuri merkitys maalle itselleen, mutta välillisesti valinta vaikuttaa koko maailman ja Suomenkin talouteen. Tietenkin vaaleilla on suuri merkitys Yhdysvaltojen ilmastopolitiikan ennustetun suunnanmuutoksen kautta. Kolmanneksi vaalit vaikuttavat Yhdysvaltojen ulkopolitikan sisältöön "maailman poliisina" ja Irak ja Afganistan tapausten vähenemiseen.
Talousblogissani tarkastelen lähemmin talouspoliittisia vaikutuksia.

Yhdysvalloissa tullaan finanssikriisin syihin puuttumaan määrätietoisesti. Varmaankin tehostetaan uusien arvopaperikääröjen sisällön valvontaa ja tekemällä ne läpinäkyviksi. Todennäköisesti finanssikauppiaiden ja -spekulanttien uudet instrumentit vaativat lisenssit, luvat, ennen niiden käyttöön ottoa. Tätä varten finassi- ja pankkilaitos varmaan asettaa omat asiantuntijaelimet kontrollia tekemään. En siis ennusta valtion valvontaroolin ulottamista kovin syvälle finassijärjestelmään joka säilyttää markkinatalouden piirteet ja ominaisuudet. Valtio vain valvoo, että markkinoiden oma valvonta pelaa jotenkin Suomen Kauppakamarin tapaan.

Yhdysvaltojen ulkopuolella sen merkitys maailmantalouden ylivaltana vähenee ja dollarin asema saattaa suuresti muuttua. Ulkomaankaupassa protektionismi saattaa lisääntyä. Yhdysvaltojen oma etu on edelleen keskeinen johtoperiaate, vain sen siällön muotoilu voi vähän muuttua. Toivottavasti EU onnistuu saamaan Yhdysvaltojen uuteen hallintoon luottamuksellisemmat suhteet kuin väistyvään hallintoon.

Sisäänpäin kääntymiseen vaikuttaa myös huomion kohdistuminen Yhdysvaltojen sisäisen talouden vahvistamiseen. Todenäköisesti terveydenhuoltojärjestelmää vihdoin uudistetaan kaikkia ihmisiä auttamaan, siis myös köyhiä. Nyt 40-50 miljoona ihmistä on ilman vakuutusta ja terveydenhoitojärjestelmän ulkopuolella. Myös asuntotuotanto tulee imemään voimavaroja.

Olen pari vuotta koonnut tietoja Kiinan omistuksista ja dollarivarannoista sekä niiden potentiaalisesta uhasta Yhdysvaltojen talouden itsenäiselle päätöksenteolle. Vaikea on arvioida miten kauan menee siihen, että Obaman hallinto todella pyrkii uhkaa torjumaan. Toinen merkittävä vaikeasti arvioitava asia on miten Yhdysvaltojen aseteollisuuden ilmeinen alasajo vaikuttaa maailmassa. Samoin öljyriippuvuuden vähentämisellä voi olla suuriakin myönteisiä vaikutuksia.

Eu:ssa ja Suomessa vaikutus on lähinnä epävarmuuden vähentäminen ulkomaankaupsassa ja taloudessa. Psykolgiset seikat ovat viime aikoina vaikuttaneet enemmän kuin koskaan aiemmin, nyt nämä tekijät muuttuvat vaikuttamaan stabiloivasti.

Maailman ja EU:n lama saattaa nyt jäädä vuosien 2010-11 taantumaksi. Odotan, että koko maailman kauppajärjestelmän uusiminen saa uutta vauhtia.

Suomen taantumasta mielipiteeni ei ole aiemmasta täällä kirjoittamstani muuttunut. Bkt putoaa vuonna 2010 -1/2% tai enemmän mikäli porvarihallitus ei muuta nyt nähtyä talouspolitiikkaansa.

Kuntatalous kiristyy

Kuntatalous kriisiytyy, uutta talouspolitiikkaa tarvitaan

Maailman finanssijärjestelmä on suoritustilassa. Konkurssi ilmeisesti vältetään Yhdysvaltojen ja EU:n pelastusoperaatioilla veronmaksajien kustannuksella. Seuraan reaaliajassa maailman talousfoorumeilla käytävää keskustelua. Yhteenvetona näistä keskusteluista tilanteessa 22.10. ollaan käsitykseni mukaan sitä mieltä, että pelastuminen on mahdollinen. Kuitenkin edellytetään valmiutta uusiin korjaaviin toimenpiteisiin.

Finassikriisi on akuutti ongelma kuten infarkti. Maailman reaalitalouden taantuma ja lama eräissä maissa on kuin sydämen vajaatoiminta, joka vaatii pitkäaikaista hoitoa.

Olen aiemmin kirjoittanut, että maailman finassikriisi ja maailmantalouden kriisi etenee tsunamin lailla ja on tulossa myös Suomeen. Täällä vaikutukset tulevat ulkomaankaupan vedon pudotessa, investointien pysähtyessä, työllisyyden ja ostovoiman heikentyessä sekä edelleen kotimarkkinoiden supistuessa.

Suomen BKT:n (bruttokansantuotteen) ennustettiin keväällä kasvavan vuonna 2009 päälle 2 %. Nyttemmin ennusteet ovat pudonneet 1%:n pintaan. Oman ennusteeni mukaan Suomen BKT kääntyy miinukselle vuonna 2009 noin -1%. Emme onneksi ole uppoamassa niin syvälle kuin 1990-luvun alussa, jolloin vuoden pudotus oli jopa -7% - kansainvälisesti banaanitasavallan luku.

Ennustan siis Suomessa lamaa vuonna 2009. Laman syvyys ja kesto riippuu suuresti porvarihallituksen talouspolitiikasta. Ennusteeni -1% perustuu olettamukseen, että Vanhasen porvarihallitus on jotain oppinut Ahon porvarihallituksen lamaa syventäneestä talouspolitiikasta. Mikäli toistaa Ahon hallituksen virheet, eli nostaa veroja ja maksuja, supistaa investointirahoja, eli äkkijarruttaa, BKT putooa useita prosenttiyksikköjä vuonna 2009.

Olen jo syyskuussa osoittanut, että hallituksen budjettiesitys vuodelle 2009 perustuu virheellisiin kehitysnäkymiin maailmalla ja niiden vaikutukseen Suomeen. Tuolloin jo esitin julkisesti (myös eräille demarijohdossa), että tuo valtion budjetti pitää rakentaa uudelleen. Vielä lokakuun alussa porvarihallituksen pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen hyssyttelivät: Suomen talous on vakaa, täällä ei mitään huolta.

SDP:n edustajat vaativat eduskunnassa muutoksia valtion budjettiin. Budjetin käsittely eduskunnassa on vielä kesken, mutta vielä hallitus ei ole myöntynyt budjetin uudelleen rakentamiseen tai uuden talouspolitiikan tekemiseen lisäbudjeteilla. Lokakuun 26. päivän kuntavaalit ovat osasyynä Suomen hallituksen viivyttelyyn. Hallitus ei uskalla tunnustaa julkisesti tähän astisen talouspolittiikkansa perusteellista virhearviota maailmantalouden tsunamin vaikutuksista Suomeen. Viivyttely tulee kunnille kalliiksi.

Kauppalehdessä ja muissakin lehdissä on jo lokakuun puolivälissä osoitettu rakentamisen supistuvan voimkaasti ja alan työttömyyden kasvavan kymmeniin tuhansiin vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa. Koko maan investointitoiminta supistuu myös voimakkaasti. Vuoden 2009 aikana työttömyys kasvaa lähes sataan tuhanteen, ilman hallituksen erityisiä toimenpiteitä.

SDP on vaatinut hallitusta aikaistamaan infran ja asuntojen rakentamista sekä kuntien valtiontuen lisäämistä. Olen todennut näiden esitysten olevan oikean suuntaisia, mutta vielä riittämättömät. SDPkään ei näe tulevaa lamaa niin syvällisenä kuin tämän kirjoittaja. Tosin lamauhka lievenee, jos hallitus korjaa talouspolitiikkaa minun ja SDP:n esittämään suuntaan. Onneksi vaalien alla SDP ryhtyi voimkkaasti vaatimaan kuntien talouden tukemista voimakkaasti valtion toimenpitein.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti reilusti pääministerille yhteisiä neuvotteluja uhkaavan laman seurausten lieventämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Pääministeri hylkäsi tarjouksen, joka oikestaan merkitsi SDP:n tarjoutumista vastuunkantajaksi hallituksen rinnalla. Pääministeri ei toiminut yhteistyön hylätessään viisaasti, ei Suomen eikä porvarihallituksen kannalta.

Sdp:n esityksen mukaisesti nyt pitäisi panostaa kuntien palveluihin ja henkilöstön lisäämiseen palvelujen kasvavan kysynnän mukaisesti. Näin lisätään talouslamasta kärsivien tarvitsemien palvelujen tarjontaa. Henkilöstön lisäyksellä vähennetään myös työttömyyslukujen kasvua. Voisin esittää yksityiskohtaisen budjetinkrjauksen, jos tietäisin, että sillä olisi käyttöä.

T: Jarkko Rahkonen kokenut budjettipäällikkö

**

Kuvassa vihannesten katukauppaa New Yorkin Chinatownissa.

Sosialidemokratiaa halutaan nyt uusliberalismin tilalle

Olen ehdolla espoossa numerolla 593.

Tässä kommenttini Helsingin Sanomien Perässähiihtäjän blogissaan esittämään kysmykseen siitä, onko vasemmistoliitto kannatukseltaan neljäs puolueista. Hämmästelen vastauksessani, miten blogissa vasemmistoliiton edustajat ja muut henkilöt tarkastelevat asiaa irrallaan maailmasta ja taloudesta. Näyttää siltä, että ei ymmärretä uusliberalistisen talousopin kärsineen totaalisen tappion

Tässä kommenttini (17.10.2008):

Vasemmistoliiton kannatusta ja sen sisällä olevien ryhmien toimintaa koskevia kirjoituksia tarkastellessani hämmästyttää niiden irrallisuus todellisuudesta. Ihmettelen, että aihetta voidaan tarkastella noin sisään käpertyen, vaikka samaan aikaan koko maailman talousjärjestelmä horjuu.

Luulisi, että vasemmistoliittolaiset (kuten sosialidemokraatit) vaatisivat sekasorron aiheuttajia tilille, nostaisivat kansanliikkeitä ja lisäisivät jäsenmääriään ja äänimääriään vaaleissa. Miksi on näin, kun arvostelun ja muutosvaatimusten kohde on kaatumassa eikä tilannetta osata hyödyntää?

Hämmästyttävää on, ettei edes nähdä mahdollisuutta voittaa aatteiden välistä taistelua. Onko seuraava tilanneanalyysini väärä?

Maailman finassijärjestelmä on kaatumassa ja olisi jo kaatunut ilman pankkien ja finassilaitosten sosialisointia, jota nyt sanotaan kansallistamiseksi. Ilman valtioiden väliintuloa veronmaksajien panoksien avulla maailman pääomajärjestelmä (=kapitalistinen järjestelmä) olisi kaatunut. Kehitys vastaa melko tarkkaan K. Marxin ennustetta.

Mutta Marx ei osannut edes aavistaa, että hänen arvostelemansa järjestelmän pelastaa ihmiset veropanoksillaan. Ihmiset, joilla ei ole edes merkittäviä pääomia omistuksessaan. Absurdia on, että pelastettavista röykeimmät jo sanovat: "katsokaa, eihän fianssiärjestelmä kaatunutkaan eikä Marxin ennuste siis toteutunutkaan" sivuuttaen valtion pelastuoperaation merkityksen.

Mielenkiintoista on seurata, miten lähitulevaisuudessa aatehistorian ja poliittisten järjestelmien tutkijat ilmiötä tarkastelevat.

Kun vasemmistossa on vieraannuttu reaalitalouden ymmärtämisestä niin kuin edellä viittaan, niin ennustan, että nykymuotoisen vasemmistoliiton kannatus vähenee. Ihmiset liikkuvat sosialidemokraatteihin ja vihreisiin.

Reformistisen sosialidemokratian kannalta tilanne ei ole absurdi, koska se kannattaa markkinatalousjärjestelmää, jota valtio ja valtioiden väliset yhteisöt säätelevät ja kontrolloivat. Maailman finanssijärjestelmän pelastusoperaatio toteutetaan Iso-Britannian suunnitelman mukaan. Olennaista on, että valtio saa pankkien tukien vastikkeeksi niiden osakkeita, eli pankkien päätösvaltaa. Yhdysvaltain roskapankkijärjestelmästä ei siis ollutkaan pelastusrenkaaksi.

(Vanhanen on viitannut Suomen pankkikriisin hoitokokemuksista olleen nyt hyötyä ratkaisua etsittäessä. Lähinnä Suomen roskapankki on ollut varottava esimerkki. Myös Yhdysvallat on nyt asettanut roskapankin ratkaisuna toisarvoiseen asemaan. Muuten nyt on päädytty Norjan 1990-luvun pankkikriisin ratkaisuun, jossa valtio otti tuen ehtona osakeomistusta tuettavasta pankista.)

Vielä ei ole huomattu, että maailman finanssijärjestelmän pelastusoperaation on suunnitellut Iso-Britannia pääministeri Brown, joka on työväenpuolueen puheenjohtaja, reformistinen sosialidemokraatti. Nähtäväksi jää, miten kansainvälinen sosialidemokratia saa tästä uutta uskoa ja voimaa vaikuttaa ihmisten ehdoilla valtioiden ja globalisaation kehitykseen.

Ennustan, että Suomessa analyysini yleistyy ja samalla sosialidemokratian vetovoima kasvaa. Uusia jäseniä ja kannattajia tulee vasemmistoliiton ja vihreiden piiristä. Siitä kummasta siirtyy enemmän riippuu, onko vasemmistoliiton vai vihreiden kannatus suurempi ja sijoitus kolmas vai neljäs Suomen puolueiden kannatusjärjestyksessä.

Espoon pääoman arvo pudonnut kymmeniä miljoonia

Tässä kirjoitukseni HS:n Eva uutisen kommenttina:

Eva kiittelee Espoota

Espoo myi joitakin vuosia sitten omistamansa Espoon Sähkön enemmistöosuuden ilman kilpailuttamista saksalaislle E.ON konsernille. SDP:n valtuustoryhmä halusi ensisijaisesti pitää energiayhtiön kaupungin omistuksessa ja vaati sitten että myyminen tapahtuu kilpailuttamalla eniten tarjoavalle. Kauppasopimus oli kuitenkin niin huonosti tehty, että E.ON teki kauppaehtojen vastaisesti Espoolta piilossa sitovan optiokaupan suomalaisen Fortumin kanssa. Espoo ei rohjennut vaatia korvausta tästä kaupasta.

Toisessa vaiheessa Fortum halusi ostaa Espoon jälellä olevan kolmanneksen vähemmistöosuuden. Tästä Espoon kaupunki sai osaketta kohden yli kaksikertaa enemmän kuin enemmistöosuuden myynnissä. Näin todistettiin ilman kilpailua myydyn kaupan olleen alle puolet markkina-arvosta.

Kolmas näytös: Espoo sijoitti myyntirahat salkunhoitajien kautta markkinoille. Vuodessa rahastojen arvo on pudonnut noin 70 miljoonaa euroa. Tällä summalla voitaisiin rakentaa sairaala tai monta koulua.

Elinkeinoelämän kannattaa kiitellä Espoota sijoittajien tukemisesta. Äänestäjät eivät kiittele, mutta äänestävät oikein jos tietävät tästä.

Palveluseteli harvoin auttaa

Helsingin Sanomat kertoo porvarihallituksen antavan palvelusetelilain ensi kuussa. Näin hallitus yrittää siirtää palvelujen tarvitsijat markkinoiden armoille. Jo nyt Kelan kautta tuetaan ns. yksityistä sektoria (tuen vuoksi se ei ole aidosti yksityinen). Nyt avataan uusi palveluseteliväylä yritystukeen. Ihmisen kannalta pitäisi kehittää kuntien ja Kelan julkisia palveluja. Köyhät eivät pysty tai osaa käyttää palveluseteliä edukseen ja syntyy toisen luokan palvelunkäyttäjäluokka.

Tässä kommenttini Helsingin Sanomien keskustelupalstalla (14.10.2008):


Palveluseteli ei lisää palvelujen tuottajia. Palveluseteli nostaa palvelujen hintoja nykytasosta ja lisää näin yrittäjän voittoa.

Tosiaan kalliimman peruukin osto on osuva esimerkki mihin palveluseteli johtaa. Palveluihin lisätään ykkösluokka, erikoisykkösluokka jne. Samalla hintoja nostetaan. Keskituloisten varat eivät riitä näiden laadukkaiden palveluiden ostamiseen.

Palvelusetelin ongelmia voi vähentää, mikäli kunnalla on ammattitaisoista väkeä valvomaan palveluiden tuotteistamista niin, että ne vastaavat hyvin ihmisten tarpeita. Lisäksi kunnan pitää osata kilpailuttaa yritykset, joista edullisimmin tarjoavat kelpuutetaan palveluseteliyritykseksi.

Ongelmana on vielä, miten valvotaan, että palveluseteli käytetään sallittuun palveluun eikä vaihdeta vaikkapa risteilylippuun tai yöklubijuhlintaan. Ruokaseteleillä jo käydään kiellettyä kauppaa.

Suurin ongelma palveluseteleiden käytössä on, että markkinat puuttuvat. Vain suurissa kaupungeissa on yksittäisiä palveluja tarjoamasa vähintään kolme yritystä, jotta kilpailua syntyy.

Suurimmassa osassa Suomea väestömäärä ei riitä vähintään kolmen samaa palvelua tuottavan yrityksen ylläpitämiseen. Todenäköistä onkin, että Suomen Keskusta näkee tässä keinon tukea ainoaa paikallista yritystä palvelusetelin avulla.

Kuluttajaviranomaisten pitää nyt olla valppaana ja huolehtia aitojen paikallisten markkinoiden syntymisestä. Vaarana on, että palvelusetelit ovat yritystukea jolla vääristetään aitoa kilpailua. Tulee valvoa, ettei nosteta hintatasoa.

Tärkeintä olisi huolehtia että kuluttajat hyötyvät palvelusetelistä. Vaarana on, että hintataso nousee, eivätkä kuluttajan varat riitä palvelun ostamiseen edes palvelusetelin avulla.

Palveluiden käyttäjien kannalta parasta olisi käyttää palveluseteileihin tuhlattavat verovarat kunnan omien palveluiden kehittämiseen. Tätä palvelua voivat vaaleilla valitut luottamushenkilöt kehittää ja valvoa.

Lopuksi täytyy ihmetellä onko Suomessa yhtään puoluetta joka todella kannattaa markkinataloutta. Kokoomuksesta alkaen kaikki ovat veronmaksajan kukkarolla rahoja jakamassa muka kuluttajille, kun tavoitteena on yrittäjien tukeminen. Mielenkiintoista on seurata, mitä sanovat ne yrittäjät, jotka jäävät ilman palvelusetelin tukea.

Sosialidemokaatit kannattavat markkinataloutta niin, että ohjeilla ja laeilla pidetään yritysten toiminta ihmisten ja yhteiskunnan kannalta terveenä toimintana saalistamatta verotuella. Suomi on siirymässä aiempaa maataloustukea vastaavaan tukiyritysten yhteiskuntaan.

Budjetissa kohteet asetetaan tärkeysjärjestykseen

Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.

Helsingin Sanomien kuntavaalit2008 blogissa kysytään budjettikurin perään. Vastaan kysymykseen sillä kokemuksella, mikä minulle on karttunut on liikevaihdoltaan miljardiluokan yrityksen budjettipäällikön tehtävistä sekä kokemuksella liikenneministeriön ja valtiovarainministeriön johtoryhmistä.

Tässä komenttini (10.10.2008):

Äänestäjä kiittää laadukkaista palveluista.

Viisas äänestäjä tietää, että budjettitasapaino voidaan saavuttaa Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja yleensä tuhansilla eri tavoilla. Budjetin tekeminen on aina eri menokohteiden keskinäistä sovittelua ja samalla voidaan budjetin tasapaino toteuttaa monella vaihtoehtoisella tavalla.

Budjetista päättäjän pitäisi lisäksi tietää, että myös tulopuolella on useita vaihtoehtoja joilla saadaan kate menoille. Tuloverot voidaan arvioida myös alakanttiin, kuten Espoossa, jotta valtuuteut joutuvat sopeuttaman menot lopullisia tuloja alemmalle tasolle. Kiinteistöveron perusteista valtuusto voi itse päättää, samoinkuin palveluiden maksuista ja näissä on useita vaihtoehtoja päätettävissä.

Budjetista päättäjän pitäisi myös tietää, että investoinnit, jotka tehdään vuosiksi ja jopa vuosikymmeniksi palveluja tuottamaan, voidaan vuosikatteen ohella rahoittaa lainarahalla. Tällöin lainan lyhennys tulee investoinnista tulevaisuudessa hyötyvien veronmaksajien veroista maksettavaksi.

Huomaamme, että budjettikurin tulosta voidaan arvostella monessa yksityiskohdassa ja silti olla sitä mieltä, että menot pitää kattaa tuloilla tietyjen vuosien aikana.

Lopuksi voin sanoa miljradien suuruisia budjettieja sovitelleena budjettipäällikkönä, että tulokseen tyytyväisten joukko on sitä suurempi mitä ammattitaitoisempia budjetin tekijät ovat

Lama syvenee, onneksi sosialidemokratia on ihmisten turvana

Katso kuntavaaleista jarkkorahkosenvaaliblogi.blogspot.com. Tässä blogissa talouspolitiikkaa.

Maailmalla on päätetty vasta maailman finassikriisin hoidosta ja useiden pankkien kansallistamisesta. Tämän on välttämätöntä, jotta syyttömät eivät joudu spekulanttien ahneudesta kärsimään. Tärkeää on käynnistää uusi talouspolitiikka maailman finassijärjestelmän jouduttua suoritustilaan. Laman torjunta on myös välttämätöntä.

Pankit pelastetaan nyt länsimaissa valtion suoralla tuella ja pääomittamalla, jossa osa sijoituksesta voi aikanaan palautua valtiolle. Veronmaksaja maksaa suurten sijoittajien ja spekulanttien aiheuttamat vahingot. Tällä halutaan estää koko maailman finassijärjestelmää kaatumasta. Tästä on varoittanut mm. IMF:n (=kansainvälinen valuuttarahasto) pääjohtaja.

On huomattava, että järjestelmä pelastetaan veronmaksajan rahoilla, vaikka finanssijärjestelmän omistajat ja johtajat ovat viime vuosina saaneet hyödyt ja saalistaneet henkilökohtaisesti kymmenien miljonienkin dollarien vuosituloja. Länsimaiden pankkien kansallistamien (uutisointi välttää sosialisointi sanaa) tapahtuu nyt talouden säätelyn kiihkeiden vastustajien oikeistolaisten ja kokoomuksen aatetovereiden halusta. Periaatteet syödään, kun suuresta rahasta on kysmys.

Sosialidemokraatit näkevät pelastamisen palokuntatehtävänä, jotta syyttömät ihmiset eivät joudu spekulanttien keinotteluista kärsimään. Sosialidemokraatit haluavat myös kestäviä palontorjuntatoimia tulevien palojen ehkäisemiseksi. Tällä tarkoitetaan maailman rahoitusjärjestelmien tekemistä avoimiksi niin, että huonoja tai kelvottomia arvopapereita ei voida kääriä erilaisten uusien "rahoituspakettien" sisään.

Yhdysvaltojen asuntolainapaketit eivät ole ainoita syyllisiä kriisiin. Nyt pitää perata kaikki epäterveet "paketit" ja edellyttää lupaa (lisenssiä) ennen uuden "rahoituskeksinnön" käyttöönottoa.

Taas tuli todistettua, että sosialidemokraattien vaatima terve taloudenpito sekä talousjärjestelmän väärinkäytön estäminen säännöillä ja valvonalla on välttämätöntä. Sosialidemokraatit kannattavat markkinatalousjärjestelmää, mutta eivät kannata kapitalismin voimankäyttöä ihmisten ja yhteiskunnan vahingoksi.

Nyt ollaan vasta pelastamassa pankkeja ja finassijärjestelmää. Yhtä tärkeää olisi käynnistää uusi talouspolitiikka eri maiden talouden tervehdyttämiseksi, investointien käynnistämiseksi, ulkomaankaupan uudelleen vilkastuttamiseksi. Vaarana on, että maailmalla lama syvenee, työttömyys kasvaa ja ihmisten ostovoima supistuu. Siitä on seurauksena eri maiden kotimaan tuotannon supistuminen.

Suomi on suuresti riippuvainen ulkomaankaupasta ja maailman lama puree todella pahasti Suomen kansantalouteen. Nyt on vaadittava Suomen hallituksen toimenpiteitä investointien vauhdittamiseksi, liikenne- ja rakennusinvestointien aikaistamiseksi ja kuntien palvelujen rahoittamisen lisäämiseksi. Työttömyyden lisääntymisen torjuntaan kuuluu kuntien palveluhenkilöstön lisääminen ja samalla työttömien akateemisten ja muiden ammattilaisten työllistäminen.

Pääministeri Matti Vanhanen ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen hyssyttelevät eivätkä näe ja tunnusta maailmantalouden tsunamin vyöryvän myös Suomeen. Kansalaisten on herättävä vaatimaan uutta talouspolitiikkaa heti. Aikaa ei ole odottaa kunnallisvaaleja, vaan nimenomaan nyt pitää keskustella myös kuntatalouden kasvavista ongelmista. Me äänestäjät teemme omat johtopäätöksemme