Nykyisen kuuden puolueen hallituksen
hallitusohjelman alussa todetaan että hallituksen toimintaa ja
kaikkea päätöksentekoa yhdistää kolme keskeistä kokonaisuutta:
köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen
talouden vakauttaminen; sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden
ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Näiden hallituksen
painopistealueiden määrittelyn jälkeen kymmenessä luvussa
määritellään hallituksen talouspolitiikka, ulko-ja
turvallisuuspolitiikka, työllisyys- ja elinkeinopolitiikka,
hyvinvointipolitiikka, koulutus- ja kultuuripolitiikka,
oikeuspolitiikka, ympäristö- ja ilmastopolitiikka, kuntapolitiikka
ja halinnonkehittäminen sekä omistajapolitiikka.
Perustuslain mukaan (61§) ennen
pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat
hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Valtioneuvoston
on viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle
(62§). Hallitusohjelma on siten keskeinen parlamentarismin
ohjausväline. Hallitusohjelma on myös erittäin tärkeä
äänestäjien demokraattisen keskustelun ja valvonnan väline.
Median kannalta hallitusohjelma on pohjaton artikkeliaiheiden lähde
ja synnyttää lukemattomia mielipidevirtoja siitä mitä ja miten
hallitus on tehnyt tai olisi pitänyt tehdä.
Nykyajan monitahoisessa globaalissa
maailmassa riittävän perusteellinen hallitusohjelma on suomalaisen
demokrattisen hallinnon perusväline. Viime aikoina jotkut ovat
väittäneet että hallitusohjelma on liian yksityiskohtainen ja
kangistaa poliittista päätöksentekoa. Tällöin on tarkasteltava
mitä väitteen esittäjä tavoittelee, mitä intressiä nykyistä
yleispiirteisempi hallitusohjelma palvelisi. Äänestäjän ja median
kannalta nykyinen kaikki tärkeät hallitusasiat sisältävä
hallitusohjelma on erittäin hyödyllinen. Hallitusohjelman joku asia
voi olla ministerin tai hallitusryhmän kannalta vaikea toteuttaa ja
jopa oman näkemyksen vastainen ja siksi vastustushenkea nostattava.
Ministeri Vapaavuori on nyt heinäkuussa
2013 näkyvästi arvostellut hallitusohjelman sitovan hänen
toimintaansa liikaa. Hallitusohjelma on erityisen hyödyllinen
pääministerin kannalta joka johtaa valtioneuvoston toimintaa ja
huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja
käsittelyn yhteensovittamisesta (64§). Tämä hyödyllisyys
korostuu eritysesti kuuden puolueen hallituksessa. Onko ministeri
Vapaavuori ajatellut vaikeuttavansa puheillaan pääministerin
vativaa tehtävää.
Yksittäisen ministerin lennokkaita
esityksiä hallitusohjelma voi rajoittaa, mikä on luonnollista koska
se ohjaa koko hallituksen yhtenäistä toimintaa – tämä on
nimenomaan hallitusohjelman tarkoitus. Hallitus voi myös yhteisesti
joustavasti sopia miten jokin hallitusohjelman asia toteutetaan
noudattaen kuitenkin ohjelman perustavoitetta. Joustavuutta osoittaa
myös se että keskeisessä talouspoltiikan asiassa
hallitusohjelmassa on todettu: ”Hallitus sitoutuu toteuttamaan
lisäsopeutustoimia mikäli valtion velan bkt-osuus ei näytä
kääntyvän laskuun ….” (katso kohta 2.1).
Hallitusohjelman toteuttaminen on
vaikeutunut kun maailman taloustilanne on kehittynyt kesäkuussa 2011
arvioitua heikommin (ohjelma on päivätty 22.06.2011). Talouden
tilanne rajoittaa useiden hallitusohjelman kohtien toteuttamista.
Tämä merkitsee sitä, että hallitusta voidaan myöhemmin
arvostella hallitusohjelman puutteellisesta toteuttamisesta.
Demokratian ja äänestäjän kannalta on tärkeää, että hallitus
avoimesti selvittää mitä rajoituksia maailman talouden tilanne
asettaa hallitusohjalman toteuttamiselle, mitkä asiat siirtyvät
myöhempään ja mitä asioita toteutetaan aiottua suppeammin. Tämä
asettaa myös median kovalle koetukselle ja vaatii journalisteilta
ammattitaitoa tulkita maaimantalouden vaikutuksia Suomeen oikein
Lopuksi totean että minusta Kataisen
hallituksen hallitusohjelma liitteineen on erinomainen ja joustava
johtamisvälinen kun hallitus niin päättää. Tämän sanon
luettuani kaikki hallitusohjelmat Paasion II ja Sorsan I hallituksen
ohjelmista alkaen. Toimin näissä hallituksissa pääminsteri Sorsan
ja muiden ministerien ertyisavustajana erityisesti talouspolitiikassa
ja mm. valtiovarinministeriön johtoryhmässä ja SDP:n
talouspoliittisessa työryhmässä. Paasion ja Sorsan hallitukset
toimivat niin menestyksellisesti että gallupp-kannatus nousi tänä
aikana noin 24 prosentista yli 30.
Jarkko Rahkonen, Espoo
