Olen ehdolla Espoossa numerolla 593.
Helsingin Sanomien kuntavaalit2008 blogissa kysytään budjettikurin perään. Vastaan kysymykseen sillä kokemuksella, mikä minulle on karttunut on liikevaihdoltaan miljardiluokan yrityksen budjettipäällikön tehtävistä sekä kokemuksella liikenneministeriön ja valtiovarainministeriön johtoryhmistä.
Tässä komenttini (10.10.2008):
Äänestäjä kiittää laadukkaista palveluista.
Viisas äänestäjä tietää, että budjettitasapaino voidaan saavuttaa Espoossa, Vantaalla, Helsingissä ja yleensä tuhansilla eri tavoilla. Budjetin tekeminen on aina eri menokohteiden keskinäistä sovittelua ja samalla voidaan budjetin tasapaino toteuttaa monella vaihtoehtoisella tavalla.
Budjetista päättäjän pitäisi lisäksi tietää, että myös tulopuolella on useita vaihtoehtoja joilla saadaan kate menoille. Tuloverot voidaan arvioida myös alakanttiin, kuten Espoossa, jotta valtuuteut joutuvat sopeuttaman menot lopullisia tuloja alemmalle tasolle. Kiinteistöveron perusteista valtuusto voi itse päättää, samoinkuin palveluiden maksuista ja näissä on useita vaihtoehtoja päätettävissä.
Budjetista päättäjän pitäisi myös tietää, että investoinnit, jotka tehdään vuosiksi ja jopa vuosikymmeniksi palveluja tuottamaan, voidaan vuosikatteen ohella rahoittaa lainarahalla. Tällöin lainan lyhennys tulee investoinnista tulevaisuudessa hyötyvien veronmaksajien veroista maksettavaksi.
Huomaamme, että budjettikurin tulosta voidaan arvostella monessa yksityiskohdassa ja silti olla sitä mieltä, että menot pitää kattaa tuloilla tietyjen vuosien aikana.
Lopuksi voin sanoa miljradien suuruisia budjettieja sovitelleena budjettipäällikkönä, että tulokseen tyytyväisten joukko on sitä suurempi mitä ammattitaitoisempia budjetin tekijät ovat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti