Kuntatalous kiristyy

Kuntatalous kriisiytyy, uutta talouspolitiikkaa tarvitaan

Maailman finanssijärjestelmä on suoritustilassa. Konkurssi ilmeisesti vältetään Yhdysvaltojen ja EU:n pelastusoperaatioilla veronmaksajien kustannuksella. Seuraan reaaliajassa maailman talousfoorumeilla käytävää keskustelua. Yhteenvetona näistä keskusteluista tilanteessa 22.10. ollaan käsitykseni mukaan sitä mieltä, että pelastuminen on mahdollinen. Kuitenkin edellytetään valmiutta uusiin korjaaviin toimenpiteisiin.

Finassikriisi on akuutti ongelma kuten infarkti. Maailman reaalitalouden taantuma ja lama eräissä maissa on kuin sydämen vajaatoiminta, joka vaatii pitkäaikaista hoitoa.

Olen aiemmin kirjoittanut, että maailman finassikriisi ja maailmantalouden kriisi etenee tsunamin lailla ja on tulossa myös Suomeen. Täällä vaikutukset tulevat ulkomaankaupan vedon pudotessa, investointien pysähtyessä, työllisyyden ja ostovoiman heikentyessä sekä edelleen kotimarkkinoiden supistuessa.

Suomen BKT:n (bruttokansantuotteen) ennustettiin keväällä kasvavan vuonna 2009 päälle 2 %. Nyttemmin ennusteet ovat pudonneet 1%:n pintaan. Oman ennusteeni mukaan Suomen BKT kääntyy miinukselle vuonna 2009 noin -1%. Emme onneksi ole uppoamassa niin syvälle kuin 1990-luvun alussa, jolloin vuoden pudotus oli jopa -7% - kansainvälisesti banaanitasavallan luku.

Ennustan siis Suomessa lamaa vuonna 2009. Laman syvyys ja kesto riippuu suuresti porvarihallituksen talouspolitiikasta. Ennusteeni -1% perustuu olettamukseen, että Vanhasen porvarihallitus on jotain oppinut Ahon porvarihallituksen lamaa syventäneestä talouspolitiikasta. Mikäli toistaa Ahon hallituksen virheet, eli nostaa veroja ja maksuja, supistaa investointirahoja, eli äkkijarruttaa, BKT putooa useita prosenttiyksikköjä vuonna 2009.

Olen jo syyskuussa osoittanut, että hallituksen budjettiesitys vuodelle 2009 perustuu virheellisiin kehitysnäkymiin maailmalla ja niiden vaikutukseen Suomeen. Tuolloin jo esitin julkisesti (myös eräille demarijohdossa), että tuo valtion budjetti pitää rakentaa uudelleen. Vielä lokakuun alussa porvarihallituksen pääministeri Vanhanen ja valtiovarainministeri Katainen hyssyttelivät: Suomen talous on vakaa, täällä ei mitään huolta.

SDP:n edustajat vaativat eduskunnassa muutoksia valtion budjettiin. Budjetin käsittely eduskunnassa on vielä kesken, mutta vielä hallitus ei ole myöntynyt budjetin uudelleen rakentamiseen tai uuden talouspolitiikan tekemiseen lisäbudjeteilla. Lokakuun 26. päivän kuntavaalit ovat osasyynä Suomen hallituksen viivyttelyyn. Hallitus ei uskalla tunnustaa julkisesti tähän astisen talouspolittiikkansa perusteellista virhearviota maailmantalouden tsunamin vaikutuksista Suomeen. Viivyttely tulee kunnille kalliiksi.

Kauppalehdessä ja muissakin lehdissä on jo lokakuun puolivälissä osoitettu rakentamisen supistuvan voimkaasti ja alan työttömyyden kasvavan kymmeniin tuhansiin vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa. Koko maan investointitoiminta supistuu myös voimakkaasti. Vuoden 2009 aikana työttömyys kasvaa lähes sataan tuhanteen, ilman hallituksen erityisiä toimenpiteitä.

SDP on vaatinut hallitusta aikaistamaan infran ja asuntojen rakentamista sekä kuntien valtiontuen lisäämistä. Olen todennut näiden esitysten olevan oikean suuntaisia, mutta vielä riittämättömät. SDPkään ei näe tulevaa lamaa niin syvällisenä kuin tämän kirjoittaja. Tosin lamauhka lievenee, jos hallitus korjaa talouspolitiikkaa minun ja SDP:n esittämään suuntaan. Onneksi vaalien alla SDP ryhtyi voimkkaasti vaatimaan kuntien talouden tukemista voimakkaasti valtion toimenpitein.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti reilusti pääministerille yhteisiä neuvotteluja uhkaavan laman seurausten lieventämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi. Pääministeri hylkäsi tarjouksen, joka oikestaan merkitsi SDP:n tarjoutumista vastuunkantajaksi hallituksen rinnalla. Pääministeri ei toiminut yhteistyön hylätessään viisaasti, ei Suomen eikä porvarihallituksen kannalta.

Sdp:n esityksen mukaisesti nyt pitäisi panostaa kuntien palveluihin ja henkilöstön lisäämiseen palvelujen kasvavan kysynnän mukaisesti. Näin lisätään talouslamasta kärsivien tarvitsemien palvelujen tarjontaa. Henkilöstön lisäyksellä vähennetään myös työttömyyslukujen kasvua. Voisin esittää yksityiskohtaisen budjetinkrjauksen, jos tietäisin, että sillä olisi käyttöä.

T: Jarkko Rahkonen kokenut budjettipäällikkö

**

Kuvassa vihannesten katukauppaa New Yorkin Chinatownissa.